Formatiivinen / summatiivinen

TIPS!
Perusopetuslaki: Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa. – painopisteenä oppimista edistävä arviointi

YLEISTÄ

Arviointi ajallisten funktioiden mukaan:

  • Diagnostinen arviointi selvittää lähtötason (esim. keskustelu ennen opetuksen alkua)
  • Formatiivinen arviointi ohjaa ja tukee oppimisprosessia ( vuorovaikutus: esim. ystävällinen kannustus, palautteen anto.)
  • Summatiivinen arviointi mittaa lopputulosta: mitä tavoitteita on saavuttanut?
  • Prognostinen arviointi ennustaa tulevaa menestystä (esim. sisäänpääsykoe)

Jako ei ole käytännössä ihan näin selkeä. Esim. formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin suhdetta voi kuvata letittämiseksi. (Najat Ouakrim-Soivio)

  • Opintojen aikainen arviointi sisältää enimmäkseen formatiivista arviointia, mutta myös summatiivista arviointia (oppimisprosessien jälkeen).
  • Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta. (esim. summatiivinen päättöarviointi)

SUMMATIIVINEN ARVIOINTI

Lukuvuoden päättyessä oppilas saa todistuksen tai arviointitiedotteen. Oppilaan tulee saada lukuvuositodistus. Siinä on mainittava siirtyminen seuraavalle luokalle tai jääminen luokalle.

  • Kun jatkuva arviointi on hoidettu hyvin ja oppilaat ovat koko ajan tietoisia työskentelynsä etenemisestä ja tasosta suhteessa tavoitteehensa. Summatiivinen arviointi on helpompaa ja oppilas ja opettaja ovat usein täysin samanmielisiä arvosanastaan.
  • Laaja-alaisesta osaamisesta oppijan tulee saada palautetta ainakin toisen ja kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävässä arvioinnissa.
  • Laaja-alainen osaaminen on arvioitava osana oppiaineiden arviointia. Laaja-alaisen osaamisen arvioinnin helpottamiseksi olemme luoneet tavoitelauseita ja arviointikeskustelupohjia.
  • Summatiivinen arviointi kuvaa osaamisen tasoa suhteessa oppiaineen tavoitteisiin. (aivan kuten formatiivinenkin)

Lukuvuositodistuksessa arvioidaan sanallisesti tai numeroin:

  • Oppilaan saavuttamat tavoitteet
    • saavutetut tavoitteet oppiaineittain
    • opintokokonaisuuksittain
    • käyttäytyminen

 

ESIMERKKI: SUMMATIIVINEN ARVIONTI LUKUVUODEN PÄÄTTYESSÄ (valtava yksinkertaistus. Lue opsin teksti.)

Alkuopetuksessa kyseessä on lähinnä palautteenantoa laaja-alaisesta osaamisesta ja oppimisen edistymisestä ja onko oppiaineen tavoitteet hyväksytty.

3-6. arviointi laajenee. Palautetta on annettava laaja-alaisesta osaamisesta. Pitää kertoa, kuinka oppilas edistyy suhteessa tavoitteisiin. Ja pitää kertoa, mikä on osaamisen taso suhteessa oppiainekohtaisiin (oppiaineen oppimäärän hyvän osaamisen) kriteereihin.

Päättöarvioinnissa arviointi kiteytyy kolmeen kysymykseen (vähän hirvittää yksinkertaistus):

  • Onko oppilas saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet? (T:t) (älä sekoita sisältöön)
  • Miten on saavuttanut tavoitteet? (T:t)
  • Mikä on osaamisen taso suhteessa päättöarvioinnin kriteereihin. Vastaus on päättöarvosana.

 

JATKUVA KANNUSTAVA ARVIOINTI (formatiivinen) – motivoivaa ja ohjaavaa arviointia

Jatkuvan arvioinnin osuus on tärkein osuus arvioinnissa. Jatkuva arviointi on oppilaiden ja opettajien välistä ohjaavaa ja kannustavaa vuorovaikutusta, jossa oppilas saa tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Pääpaino on oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen ohjaaminen palautteen avulla. Tavoitteena on myös edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja.

  • Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa vuorovaikutuksessa annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa laadullista, kuvailevaa palautetta.
  • Oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta.
  • Tuetaan oppilasta asettamaan itselleen tavoitteita ja käyttämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita.
  • Suomessa ei anneta persoonatason palautetta.

Hyvässä palautteessa on:

  • selkeä kuvaus tavoitteesta
  • tieto oppilaan sen hetkisestä suoriutumisesta.
  • kannustavasti kerrottuna askelmerkit kuinka seuraavan tavoitteen voisi saavuttaa.
  • Hyvä palaute kohdistuu ennen kaikkea oppimaan oppimisen taitojen kehittämiseen: Jos haluat kehittää oppilaan oppimaan oppimisen taitoja, kohdista palautteesi itsesäätelyn – ja prosessin tasoon. Suurin osa palautteenannosta on tehtäväntason palautetta, mutta se ei suinkaan ole kovinkaan tehokas oppimaan oppimisen taitoja kehitettäessä.

(Hattie & Timberley, 2007, Päivi Nilivaara)

SUHTEELLINEN ARVIOINTI

-Vertaa tulosta muiden tuloksiin. Vaikuttaa annettavaan arvosanaan/palautteeseen.

  • KIELLETTY